Happeen Naisille helpottava voitto – Plsku taipui lopulta lukemin 4-3

Sastamalan turnauksessa otettiin kauan kadoksissa olleiden tehojen löytämiseksi kovat keinot käyttöön. Ketjuja oli laitettu, tällä kertaa pakkipareja myöten, jälleen uuteen uskoon, ja bussimatkalla sovittu erinäisiä motivoivia palkintoja eniten pisteitä kerääville pelaajille. Ennen Plsku-ottelun alkua ilmassa olikin rento, vapautunut tunnelma – olimme päättäneet keskittyä omaan peliin ja jättää sarjataulukkoon tuijottamisen vähemmälle.

Aloitimme vahvasti ja pääsimme heti pyörittämään peliä. Plskun pelinavaus saatiin monesti tyrehdytettyä hyvällä ennakoinnilla jo ennen keskiviivaa, ja läpi pääsevät yritykset pakotettiin kulmiin pois vaarallisilta vetosektoreilta. Peli ehti vanheta vain muutaman minuutin, kun siirryimme 1-0-johtoon. Hanakasti maalia hakenut Ansku survoi itsensä vastustajan puolustuksen läpi laukaisuetäisyydelle, ja paluupallo kimposi sentterin paikalta laituriksi siirretylle Emmalle, joka viimeisteli varmasti.

Ensimmäisessä erässä ei enempiä osumia nähty, vaikka jälleen kerran sellaisiin oli paikkoja runsain mitoin. Jokaisen pelaajan otteissa näkyi kuitenkin terve maalinnälkä ja usko omiin kykyihin. Palloa toimitettiin vastustajan maalille aktiivisesti ja etenkin puolustajat nousivat ihailtavalla ennakkoluulottomuudella laukomaan viivasta. Fokus pysyi oleellisessa, eikä turhautumista päästetty valloilleen edes tuomareiden milloin mitenkin päin hämmentävien vihellyksien takia. Tästä erityiset pisteet Netalle, joka piti pään kylmänä koko ottelun, vaikka lähestulkoon jokainen kosketus palloon päättyi Plskun vapaalyöntiin.

Toinen erä alkoi kylmästi, kun vastustaja tasoitti ottelun vain 42 sekuntia kellossa. Plskun kulmavapari kimposi syötönkatkon jälkeen keskisektorille, josta kärppänä paikalla ollut kaveri kiskaisi sen yläriman kautta verkkoon. Takaisku ei kuitenkaan saanut keskittymistämme rakoilemaan, vaan jokainen ketju jatkoi tunnollisesti hommien painamista luottaen siihen, että tällä kertaa palkinto lopussa olisi sen mukainen. Pääsimme takaisin johtoasemaan viiden minuutin kuluttua, kun hyvän painostuksen päätteeksi Roosa pääsi nousemaan laitaa pitkin ja sai liu’utettua poikkisyötön useamman vastustajan lomasta allekirjoittaneelle. Vetokulma ehti mennä jopa toivottoman pieneksi, mutta tällä kertaa laukaus osui kohdilleen ja verkko räpsähti aivan yläputken alla.

Plsku pysytteli 2-1-tilanteessa kuitenkin hyvin pelissä mukana, ja alkoi pakon edessä antaa myös jatkuvasti enemmän painetta. Puolustus ei silti joutunut toistaiseksi suurempiin ongelmiin, ja pariin otteeseen rohkea pikkunäppärä avauspeli hajotti vastustajan pakkaa oikein urakalla ja loi mahdollisuuksia vaarallisiin ylivoimahyökkäyksiin. Useista hyvistä, joskus maaliviivalta ihmeen kaupalla pelastetuista paikoista huolimatta johtomme pysyi yhden maalin suuruisena aina toisen erän loppupuolelle saakka. Silloin mainiolla pelipäällä ollut Emma rynni väkisin kulmasta maalille ja onnistui vihdoin ohittamaan sinnikkäästi taistelleen Plsku-maalivahdin ja kasvattamaan johtomme 3-1:een.

Kolmas erä eteni sujuvasti hallinnassamme, mutta Plsku pääsi siitä huolimatta yllättämään viiden minuutin kohdalla, kaventaen lukemat kuin tyhjästä 3-2:een. Juuri ja juuri ehti miettiä, että miksi tällä tavalla aina käy, kun seuraavaksi pomppikin sitten meille ihan kunnolla. Plskun puolustus jäi liian pitkäksi aikaa viivyttelemään pallon kanssa oman maalinsa edustalle, ja koko ottelun ansiokasta karvaustyötä tehnyt Roosa iski kiinni. Liian myöhään lähtenyt purkuyritys osui suoraan Roosan lapaan ja kimposi valtavalla pompulla suoraan yläpesään. Koko kauden maalinteon kanssa tuskaa kokeneen Roosan tuuletus kertoi kaiken oleellisen – eihän se hienoin mahdollinen ollut, mutta tässä vaiheessa kautta kaikki tarjolla oleva otetaan vastaan.

Turvallisen tuntuinen 4-2-johto joutui kuitenkin pian koetukselle, kun Netta sai kuusi minuuttia ennen loppua toimia jälleen tuomarien silmätikkuna. Mailaanlyönti oli jäähyn virallinen syy, vaikka sen aiheuttaneessa tilanteessa vastustajaan mailaa olivatkin sörkkineet arviolta kaikki muut kentällä olleet happeelaiset Nettaa lukuunottamatta. Rautainen alivoimamme pääsi siis jälleen näyttämään taitonsa, ja tiiviin salmiakkipuolustuksen ulkoreunoille eristetyt vastustajat pakotettiin tyytymään turhautuneisiin, ohisuuntautuviin kaukolaukauksiin.

Kaksi minuuttia ennen loppua Plsku otti aikalisän ja laittoi sen jälkeen täyden kirivaihteen päälle. Jostain syystä päätylaudasta saakka kiinni iskenyt paine sai meidät tällä kertaa hätäilemään, eikä edes pitkiä purkupalloja saatu heitettyä kontrolloidusti vastustajan kenttäpuoliskolle. Lopulta Plsku sai myllytyksensä päätteeksi riistettyä pallon kulmasta, toimitettua sen maalille ja kavennettua 4-3:een kitkerästi 20 sekuntia ennen loppua.

Viimeiset hetket sisälsivät vielä omat sydämen kurkkuun pompauttavat hetkensä, mutta lopulta pallo saatiin kuskattua Plskun kulmaukseen, sekunnit tapettua kellosta ja äärimmäisen helpottava ja henkisesti tärkeä voitto otettua kotiin.