Valtavalla tahtotilalla pelannut Happee jätti Gunnersin telineisiin kauden päätösottelussa

Happeen ja Gunnersin aiemmille keskinäisille kohtaamisille on ollut leimallista äärimmäinen tasaisuus. Tämä on näkynyt sekä peräkkäisinä sijoituksina sarjataulukossa että siinä, miten muutamat edelliset pelit ovat päättyneet joko tasatulokseen tai toisen osapuolen yhden maalin voittoon.

Killerin liikuntakeskuksella nähtiin kuitenkin jotakin aivan muuta. Vaikka Gunners pääsi karkaamaan aluksi 0-1-johtoon, jäi tämä laidan kautta tapahtunut nousu osaltamme melkeinpä ottelun ainoaksi herpaantumiseksi, eikä pian ollut enää mitään epäselvyyttä siitä, kumpi joukkueista oli tullut paikalle valmiimpana ja halukkaampana voittamaan. Kun rauhallinen, järjestelmällinen pelinavaus oli muutaman kerran osoittautunut liian hankalaksi, valmennusjohto päätti, että nyt ruvetaan heittämään sekä palloa että pelaajia Gunnersin päätyyn aggressiivisella hurlumhei-tyylillä. Äkillinen temmon- ja tyylinmuutos löi Gunnersille jauhot suuhun, ja varsinkin pakkien rohkeat nousut mukaan hyökkäyksiin avasivat peliimme aivan kokonaan uuden elementin. Tässä kunnostautui erityisesti Mari, jonka pieni seinäpeli keskialueella allekirjoittaneen kanssa puhkaisi pian koko vastustajan puolustuskuvion, ja syöttö maalinedustalle löysi Even, joka sai täysin ylhäisessä yksinäisyydessään ottaa pallon rauhassa haltuunsa ja vipata takakulmaan 1-1-tasoituksen.

Vain kolmisen minuuttia myöhemmin Eve siirtyi vuorostaan tarjoilijaksi, ja löysi puhkaisevalla syötöllään maalinedustalle vapaaksi unohtuneen Emilian, joka viimeisteli varmasti alakulmaan 2-1-osuman. Heti seuraavassa vaihdossa vyöryvä hyökkäyspelimme pakotti Gunnersin pelaajan estämään maalintekotilanteessa, ja meille tarjoutui rangaistuslaukaus, jota asettui suorittamaan Emma. Napakka laukaus – johon maalivahdilla ei sivumennen sanottuna ollut mitään palaa – kimposi kuitenkin harmittavasti ylärimasta takaisin. Ylivoimakaan ei tällä kertaa tuottanut tulosta, mutta sen myötä pidimme pelin hallinnassa ja saattelimme sen turvallisesti ensimmäiselle erätauolle.

Toinen erä oli yhä selkeää dominointia. Erinomaiselle pelipäälle intoutunut Siiri tarjoili ketjukavereilleen useitakin namupaikkoja, joista yhden Roosa hyödynsi sivaltaen pallon tolpanjuureen ja lukemat 3-1:een. Seuraavassa vaihdossa peli oli jo 4-1, kun allekirjoittanut veivasi maalin takaa pallon hyvin ajoitetun rynnistyksen tehneen Emilian lapaan. Tämän jälkeen Gunners otti aikalisän – jonka sisältö kuului sanatarkasti koko yleisölle – mutta parhaimmat maalipaikat siunaantuivat edelleen Happeelle. Emma sai niin ikään pallon verkkoon reagoimalla nopeimmin päätylaudasta kimmonneeseen irtopalloon, mutta tuomaristo halusi ilmeisesti pitää pelin edes jokseenkin tasaisena, ja keksi näin ollen Emman varpaan olleen ennen viimeistelyä palloa vastaanottaessa maalivahdinalueella.

Gunners sai toki luotua omat mahdollisuutensa, mutta hyökkäyspään lisäksi myös puolustusosastolla kunnostauduttiin lukuisilla uhrautuvilla vetojenpeitoilla, ja vastustajan vaarallisimmat hyökkääjät jyrättiin tylysti pois tilanteista. Kun tämän lisäksi Hanna vielä otti maalissa muutaman sellaisen pelastuksen, että ”itseäkin vähän hymyilytti”, kuten hän ottelun jälkeen kuvaili, ei Gunners onnistunut kaventamaan tilannetta. Menoa ei hidastanut edes kolmannen erän alkuun Annikan hankkima kahden minuutin estämisrangaistus, vaan alivoima hoiti tuttuun tyyliin leiviskänsä, ja pääsi Anskun johdolla jopa pariin vaaralta haiskahtaneeseen vastahyökkäykseen. Heti takaisin askiin päästyään Annika jyräsi taas yhden vastustajan kavereista yli laidan, ja poistui liukkaasti vaihtopenkille, ennen kuin lisää jäähyjä ehti tippua. Eve karkasi läpiajoon viimeistelemään 5-1-päätöslukemat kolme minuuttia ennen loppua allekirjoittaneen pystysyötöstä. Kenen tahansa muun juoksuvauhtiin syöttö olisi mennyt auttamatta liian pitkäksi, mutta Eve ehti palloon maalivahdin nenän edestä, vei tämän sivuttaisliikkeellä kahville ja liu’utti pallon tyhjään verkkoon.

Muiden ilahduttavien asioiden ohella Gunners-pelissä mieltä lämmitti eritoten koko joukkueen motivoituneisuus ja halu suorittaa täysillä. Ottelun niin sanotusta ”panoksettomuudesta” huolimatta vielä 5-1-johdossakin Gunnersin laukausten tielle heittäydyttiin loppuun saakka kuin viimeistä päivää, eikä yksinkertaisesti mitään ilmaista haluttu antaa pois. Kotiturnauksen notkahduksen jälkeen sekä tehtyjen että päästettyjen maalien osalta palattiin omalle tasolle, ja kakkosdivisioonan debyyttikaudelta tuloksena oli lohkon neljäs sija, kolmanneksi eniten tehtyjä maaleja sekä positiivinen maaliero yhtenä neljästä joukkueesta. Tämä oli koko joukkueen yhdessä saavuttama, loistava lopputulos, josta on hyvä lähteä ponnistamaan ensi vuoteen. Naisten liiga ja ykkösdivisioona myllätään kaudeksi 2018–19 uuteen uskoon, mikä sen enempää paljastamatta tarkoittaa jännittäviä aikoja myös Happeelle, joten kannattaa pysyä ”kanavalla”!

Emilia mätti viimeisessä turnauksessa huimat tehot 3+3, joilla varmistui myös joukkueen sisäisen pistepörssin voitto. Jäähypörssin voittokin oli tarjolla, mutta siinä edelle onnistui kiilaamaan Annika. Kauden viimeisen turnauksen kunniaksi emme nostaneet esiin yksittäistä parasta pelaajaa, vaan palkinnon sai kollektiivisesti koko joukkue.

• Tanja #91 (tiedotusvastaavasij… tiedotusvastaava.)