Revanssi jäi vaiheeseen – Plsku pakotti Happeen katkeranmakuiseen tasapeliin

Koska molemmat jäljellä olevat turnaukset pelataan Jyväskylässä, oli matkamme Tampereelle viimeinen kerta tällä kaudella, kun pääsimme nauttimaan sponsorimme Pohjolan Matkan palvelusta. Saimme suosikkivakiokuskimme takaisin, ja olimme ongelmitta hyvissä ajoin perillä – enemmän hyvissä ajoin kuin olimme edes olettaneet, sillä pelit olivat kaksikymmentä minuuttia myöhässä aikataulusta. Meillä oli siis runsaasti aikaa ottaa alkulämpöjä ja yrittää olla muistelematta edellistä keskinäistä kohtaamistamme päivän ensimmäisen vastustajamme kanssa. Plisku oli aiheuttanut meille kakkosdivisioona-aikamme ensimmäisen tappion, joten millään muotoa helppoa ottelua ei ollut lupa odottaa nytkään.

Helppoa ei ollut. Meillä oli kolme täyttä kenttää vastustajan osapuilleen kahta vastaan, mutta Plsku oli luonut äärimmäisen haastavan pelitaktiikan. Toinen ketjuista löi jatkuvasti täyden, päätylaudasta alkavan paineen pakeillemme ja sekoitti näin avauspeliämme, toinen taas vetäytyi kuoreensa ja tukki oman maalinedustansa ja parhaat vetosektorit. Saimme välillä pyörittää peliä kaikessa rauhassa viivassa ja laidoilla, mutta jokaisen hiemankaan keskustaa päin yrittävän syötön eteen ehti aina viisi mailaa. Parhaat paikat avautuivat nopeista pelinkäännöistä Plskun paineistusvaiheiden jälkeen, ja yksi tällainen ensimmäisen erän vastahyökkäys johti lopulta myös maaliin. Kymmenen minuutin paikkeilla allekirjoittanut sai vipattua lättysyötön linjan taakse Even juoksulinjalle, ja rauhallinen viimeistely nokikkain maalivahdin kanssa siirsi meidät 1-0-johtoon. Tässä tilanteessa mentiin ensimmäiselle erätauolle.

Toisessa erässä pelin kuva ei muuttunut millään lailla. Hallitsimme edelleen ottelun tapahtumia suurimmalta osin, mutta Plskun aggressiivinen paine tuotti hankaluuksia. Paikkoja johdon kasvattamiseen aukesi hyvien syöttökuvioiden ja puolittaisten läpiajojen myötä yhdelle jos toisellekin. Empiirisen tutkimuksen lopputulos on, että pallot menevät paremmin maaliin, kun ei lauo suoraan päin veskaria. Lopulta Plsku kiitti hukatuista paikoista ja tuli tasoihin, kun pallo karvattiin raivoisasti maalin takaa itselle ja tällättiin maalinedustalle. Zeni teki minkä pystyi torjumalla kaksi riparia, mutta kolmannesta vastustaja mätti pallon väkisin verkkoon. Takaiskumaali tuntui vievän joukkueemme tekemisestä siitä aikaisemmin paistaneen rentouden, pallo rupesi polttamaan lavassa ja helpot syötöt pomppimaan hetki hetkeltä pahemmin. Aivan toisen erän lopussa Netta onnistui kuitenkin viemään meidät uudestaan johtoon Emman syötöstä.

2-1-tilanteen tuottamaa iloa kesti juuri ja juuri erätauon verran, sillä kolmatta erää oli kulunut vain minuutti, kun Plsku tuli jälleen tasoihin. Viivasta lähtenyt ”kerran elämässä”-kaaripallo leijaili juuri sopivalla kierteellä koko puolustusviisikkomme yli ja ohi ja laskeutui takatolpalla odotelleen kaverin lapaan. Pieni, tarvittava ohjaus, ja tilanne oli auttamatta 2-2. Vielä saman minuutin sisään tulleella salamamaalilla tarrasimme kolmannen kerran voittoon – Netan ohi mennyt laukaus kimposi päätylaudasta toiselle tolpalle, ja Roosa Karjalainen rynni ensimmäisenä irtopalloon tuikkaamaan pienestä kulmasta tilanteeksi 3-2. Tämä johtoasema kesti jo hieman pitempään, mutta lopulta Plskun korkea karvaus pakotti meidät jälleen ahtaalle, käänsi pelin riiston jälkeen nopeasti ja kaveri oli yksinään vapaana maalilla: 3-3.

Vastustaja oli selvästi meitä väsyneempi ja otti aikalisän välittömästi kolmannen tasoituksensa jälkeen, mutta emme saaneet käytettyä tilannetta hyväksemme. Käytimme oman aikalisämme 40 sekuntia ennen loppua, kun saimme vapaalyönnin vastustajan kenttäpuoliskolta. Tuosta vapaalyönnistä alkoi mylläkkä, jonka myötä saimme viimeisen puolen minuutin aikana ainakin viisi laukausta kohti vastustajan maalia, mutta lähellä oli tällä kertaa liian kaukana. Plskun maalivahti otti ratkaisusekunneilla pari huippupelastusta ja saikin päätössummerin jälkeen joukkuekavereiltaan ansaittuja onnitteluja.

Vaikka tasapeli toi pisteen, jäi siihen silti tappion sivumaku. Menetimme johdon kolmeen otteeseen, emmekä osanneet tarpeeksi hyvin sopeutua vastustajan ansiokkaasti superaggressiivisen ja superpassiivisen tyylin välillä vaihtelevaan peliin. Viime kaudella meille suorastaan maagisen paljon voittoja tuoneet 3-2-lukemat eivät tällä kertaa pitäneet päätyyn saakka, joten tietty taika on nyt murtunut. Aikaa märehtimiseen ei kuitenkaan ollut, sillä seuraavaksi tiedossa oli kohtaaminen sarjakakkonen RSS Panthersin kanssa. Tiedossa oli täysin erilainen ottelu, ja – meidän onneksemme – täysin erilainen tuomarilinja.

• Tanja #91 (tiedotusvastaavasijainen)