Maalinteon riemua Ulvilassa!

Lähtökohdat ei olleet helpot C2- poikien Valkoisella joukkueella, kun pelipäivä Ulvilan Karhu-Areenalla 21.1.2018 lähestyi. Joukkue kärsi koko viikon pienoisesta flunssa- aallosta ja vielä pelipäivän aamuna tipahti viimeisiä pelaajia pois, ja etenkin puolustuspää näytti ottaneen isoja takaiskuja. Siitäkin huolimatta edelleen saatiin tyäsi 15+2 pelaajan rosteri jalkeille, kun bussi starttasi kohti Ulvilan Panda-Taloa klo 05.28. Jos haetaan tästä ajankohdasta jotain positiivista, niin ainakin bussimatka oli hiljainen!

Lähtökohtia ei varsinaisesti helpottanut joukkueen vaikeudet hyökkäyspäässä viimeisissä otteluissa; sarjapeleissä viimeisissä viidessä pelissä maalimäärä näytti lukemia 0, 3, 3. 3 ja 2, ja harjoituspeleissä 4 ja 2. Sanomattakin on selvää, että noilla maalimäärillä on salibandyssa todella vaikea voittaa. Ulvilassa ennen pelejä jätettiinkin alkupuheissa kokonaan pelilliset asiat pois ja lähdettiin lähinnä vain fiiliksen pohjalta hakemaan pelimoodia päälle. Maalipaikoista se ei missään pelissä ollut kiinni, nyt piti vain löytää se rentous. Vuoden 2018 kielelle käännettynä: Pitkään on jo swaipattu oikealle, nyt oli aika saada niitä mätsejäkin!

Päivän pelikenttänä toimi tosiaan Karhu-Areenaksikin nimetty paikka, joka tunnettiin aikaisemmin nimetäälä Friitala Sport Center. Nimi Karhu-Areena kuulosti jyväskyläläisen korvaan melko hienoltakin kompleksilta. Ensimmäinen viite todellisuudesta oli, että ainut tienviitta koko paikkaan oli hallin edessä noin 60x60cm kokoinen kyltti, jossa oli vielä kirjoitusvirhekin (Karhujen logo tosin kuitenkin). Sitten käveltiin noin satavuotiasta porraskäytävää muutama kerros ylöspäin kunnes päästiin oikealle ovelle jonka takaa paljastui Karhu-Areena. Jos haetaan meiltä päin vastaavuutta niin tuo Palokan peltihalli. Kyllähän tuossa reenata varmasti on hyvä, mutta peleihin... Noh, pelattiin nyt kuitenkin, turvallisimmasta päästä ei tuo kompleksi ainakaan ollut.

Karhut Blue - Happee Valkoinen 3 - 7 (1-0, 0-4, 2-3)

Päivän ensimmäisessä pelissä oli se hyvä puoli, että kentälle pääsi heti ottamaan kunnon pallolämmöt. Päivän pelialusta oli nimittäin hieman tahmeahko, niin siihen oli hyvä totutella hetki ensin.

Tahmeahko ja totutteleva oli myös hirvipaitojen avauserä, kuten pitkän bussimatkan jälkeen odottaa saattoi. Kuitenkin puolustuspäässä oltiin todella hyvin valppaina, eikä Uudenkaupungin reissun kaltaista karmeaa avauserää nyt nähty. Erä oli hyvin tasainen, ja ensimmäiselle erätauolle siirryttiinkin Karhujen 1-0 johdosta, osuman pääsivät tuikkaamaan aivan maalin edestä. Erässä kuitenkin kestettiin myös yksi Karhujen ylivoima ilman takaiskuja. Erätauolla ei kuitenkaan paniikkinappulaa painettu, vaan painotettiin että oman rennon tekemisen kautta ne hyvät asiat tapahtuvat.

Toisessakin erässä kerettiin vielä tuhlata pari maalipaikkaa, kunnes ajassa 19.00 #47 Kaapo Ylänen herättää Happee- penkin eloon, kun hän tuikkaa #87 Aapo Koton syötön maalin edustalta verkon perukoille. Ja tästä alkoikin Happeen teho- jakso, kun joukkue iski alle kahdeksaan minuuttiin peräti neljä maalia! Vain puolitoista minuuttia ensimmäisestä, kun Karhujen veskari Puolakka saa taas kaivaa pallon selkänsä takaa: paljon viime aikoina veto- nappi pohjassa pelannut kapteenimme #91 Lassi Koppelomäki lähettää kudin viivasta ja reboundin lyö maalin edestä sisään #40 Lenni Jormakka. Pari minuuttia myöhemmin myös päivän kolmas ketjumme pääsee maalin makuun, kun #81 Pessi Nieminen pääsee hyvään nousuun vasenta laitaa pitkin ja löytää millintarkalla tarjoilulla keskustasta #50 Vincent Sivelän joka kumauttaa kovalla vedolla pallon maaliin (molemmille miehenaluille muuten kauden avaustehopisteet Liiton peleissä!). Melko täydellinen toinen erä täydentyy vielä ajssa 26.37 kun Lennin laidalta lähtenyt laukaus ohjautuukin syöttönä keskustaan #52 Joel Ronkaiselle joka iskee vielä nätillä kantilla pallon vastustamattomasti ohi Rasmus Puolakan. Nyt oli sitten erätauolla jo ihan eri fiilis joukkueessa, nyt nimittäin näkyi että pelaamisesta osattiin nauttia!

Päätöserässä päätavoitteena oli pitää oma rauhallisuus eikä päästää Karhuja liian lähelle. Päätöserässä nähtiin kuitenkin vielä yhteensä viisi maalia, joista kolme iski Happee ja Karhut kaksi. Reilun viiden minuutin pelin jälkeen ensin Aapo onnistuu iskemään #4 Roope Lojanderin syötöstä ja jälleen päivän tehokkaimmalta alueelta eli maalin edestä, Happeen johtolukemiksi 1-5. Karhujen onnekas kavennus tuli pari minuuttia myöhemmin, kun viivasta lähtenyt veto otti matkalla kimmokkeen ja pomppasi juuri onnekkaasti maalivahtimme #7 Niko Viljasen yli maaliin. Happeen kuudennen maalin ajassa 40.38 tällää suoraan syötöstä päivän toisellaan Lenni ja syöttäjänä tällä kertaa Joel. Päätösminuutillakin nähdään vielä pari osumaa, kun ensin Karhut huitoo maalin kulmalta kosmeettisen 6-3 kavennuksen ja vain kymmenen sekuntia tästä, niin #32 Mikael Heinonen kanttaa päivän avausmaalinsa ja ottelun loppulukemat 3-7.

Hieman vaikea päätöserä, mutta meidän kantti kesti ja saatiin vihdoin taas napattua voitto! Karhut pelasi ottelun kapealla rosterilla ja tunnustusta on annettava heillekkin hyvästä taistosta. Kunniamaininta lähtee etenkin joukkueen C- tytöille jotka ennakkoluulottomasti meidänkin poikia vastaan väänti sekä vasta kymmenvuotiaalle, 07- syntyneelle #15 Lauri Kyhälle joka oli kyllä Karhujen ehkä paras pelaaja koko ottelussa! Siinä on pojalla muuten kirkas tulevaisuus edessä :)

Happee Valkoinen - NTK Nakkila 9 - 5 (3-2,1-1,5-2)

Toisessa pelissä olikin sitten vastassa taas täysin erilainen joukkue eli NTK Nakkila, joka on tällä kaudella pysytnyt yllättämään jopa YPA:n (ja myöhemmin samana päivänä voitti itseasiassa YPA:n jo toistamiseen!). NTK oli taktisesti yllättävän hyvä joukkue, joka pystyi rakentamaan peliä hyvin omalla alueellaan. Tosin heidän heikkoutensa oli viimeksi hyvin skoutattu, joten tällä kertaa oltiin huomattavasti valmiimpia kuin viimeksi Uudessakaupungissa kun Nakkila 3-4 voiton meistä nappasi.

Alussa taas vähän tunnusteltiin puolin ja toisin, mutta avausmaalin pääsi iskemään Happee. NTK:n alin pelaaja jäi hieman liikaa pähkäilemään paikalleen mitä pallon kanssa tekisi, jolloin #87 Aapo Koto päätti, että eiköhän aika tullut jo täyteen, riisti pallon kuin tikkarin lapselta ja nopean läpiajon päätteeksi napautti pallon nätisti alakulmaan ja Happeen johtoon. Nakkilan tasoitus nähdään vähän erän puolivälin jälkeen, kun pitkä avaus jää Happee- puolustajan jalkoihin josta NTK:n Topias Kivioja lakaisee pallon maaliin.Tästä ei Happee kuitenkaan hätkähdä, vaan nelisen minuuttia ennen erän loppua ensimmäisiä peljään pakkina pelannut #10 Leo Lamminpää lähettää tulisen kudin viivasta joka ohjautuu vastustajan mailan ja #48 Eetu Eväsojan Oxdogin kautta maaliin. Ja kun vauhtiin taas päästiin niin ajassa 12.22 oikealta laidalta lähtenyt #52 Joel Ronkaisen poikittaissyöttö löytää maalin edestä vapaana olevan #32 Mikael Heinosen joka sipaisee pallon puolityhjään maaliin. Kelpo erä ottaa vielä yhden koluksen kuitenkin 20 sekuntia ennen erätaukosummeria, kun Happee- puolustajan avaussyöttö jää suoraan ensimmäiseen NTK- pelaajna lapaan ja tämä iskee vapaasti tasoituksen ohi Happee- vahti #20 Eliel "EP" Pääkkösen. Tämä ei kuitenkaan hirvilaumaa liikaa säikäyttänyt vaan erätauolla terotettiin vain huolellisuutta omalla alueella, pelin tiedettiin olevan muuten hallussa.

Toinen erä ei ole maalien muodossa aivan yhtä tapahtumarikas, sillä erän ainoat kaksi maalia nähdään kahden ensimmäisen minuutin aikana. Kun vain puoli minuuttia on erä ehtinyt vanhentua, löytää Aapon maalin takaa lähtenyt syöttö luukulta Eetun, joka iskee päivän toisen maalinsa. Ajassa 16.49 sattuu Happee- puolustukselle pieni lapsus, kun NTK:n maalivahdin Patrik Suonpään heitto löytää suoraan läpiajoon päässeen Aatu Bärlundin, joka puolustajien takakarvausyrityksistä huolimatta pääsee iskemään pelin 4-3:een. Muuten erässä maalipaikkoja kyllä puolin ja toisin tuli, mutta herrat Pääkkönen ja Suonpää hoitivat torjuntahommat moitteettomasti. Toisella erätauolla painotettiin, että nyt täytyi vielä päivän viimeiseen erään löytyä taistelutahtoa ja ennen kaikkea oma pää täytyi pitää puhtaana. Valmennus painotti, että 0-0 erä kelpaa oikein hyvin.

No se ei kelvannut pelaajille! Kun toista erää on pelattu 2.03 on pallo löytynyt NTK- maalista jo peräti kolme kertaa, ja toisen ja kolmannen maalin välissä oli vielä Nakkilan aikalisäkin! Ensin ajassa 31.07 Eetu löytää maalin edustalle nousseen #4 Roope Lojanderin, joka pääsee iskemään liiton peleissä kauden avausmaalinsa! Sitten nähdään sellainen maali, että yleisön vanhemmalle kaartille tulee mieleen flashbackina Neuvostoliiton Punakoneen 80- luvun domininti kiekkokaukaloissa: aloitusvoiton jälkeen vasemman laidan Mikael lähtee heti ylöspäin, pakki antaa ykkössyötön suoraan hänen lapaansa ja Mikael jatkaa sen suoraan syötöstä keskelle nouseelle oikealle laitahyökkääjälle Joelille, joka pikki haltuunoton jälkeen sijoitaa pallon nätisti alakulmaan. Komeaa maalia korostaa myös se, että sen ja edellisen maalin välillä kerkesi kulua ainoastaan 5 SEKUNTIA! Tässä vaiheessa porkkanapaitojen penkin takana painettiin paniikkinappula pohjaan ja otettiin aikalisä. Se toimi sen verran hyvin, että nyt kului kuitenkin 51 sekuntia ennen kuin helähti taas; Mikael päätti kokeilla mikkegranlundmaista ilmaveiviä, josta kuitenkin maalin sijaan pallo pomppasi maalin edustalle, josta #50 Vincent Sivelä tälläsi kovalla vedolla pallon ylähyllylle. Sitten maltettiin odottaa hetki ennen kuin rankaistiin taas, asialla ottelun superjunnuduo Mikael-Joel ja tällä kertaa saatiin melko toisinto edellisestä duon maalista; Mikael jakoi vasemmalta tarkan syötön keskelle josta Joel pikku kuljetuksen jälkeen sijoittaa pallon verkon perukoille. Tässä vaiheessa oli hyvä arvata, että erätauolla sovittu oman pään puhtaana pitäminen oli muisto vain ja pelissä mentiin nyt aika maalinteko edellä :D Joskus olisi voinut aiheuttaa harmaita hiuksia, mutta menköön nyt kun peli näytti muuten kulkevan... Nakkila pääsi lopussa vielä iskemään pari vähän heppoista hohhoijjaa- maalia, mutta ne olivat tuloksen kannalta melko kosmeettisia. Hirvien päätösosuman ja ottelun yhdeksännen Happee- maalin iskiottelun tehomies Mikael (2+3) #40 Lenni Jormakan syötöstä. Pian summeri soi ja Happee sai juhlia päivän toista voittoa ja täyttä pistepottia tältä pelipäivältä!

Päivän pörssit jakautuivat vielä seuraavasti:

#32 Mikael Heinonen 3+3

#52 Joel Ronkainen 3+2

#40 Lenni Jormakka 2+2

#87 Aapo Koto 2+2

#48 Eetu Eväsoja 2+1

#50 Vincent Sivelä 2+0

#4 Roope Lojander 1+1

#47 Kaapo Ylänen 1+0

#10 Leo Lamminpää 0+1

#81 Pessi Nieminen 0+1

#91 (C) Lassi Koppelomäki 0+1

Jokainen pelaaja pelasi tasoonsa nähden ehkä kauden parasta peliä ja joka kentällisen peli toimi erittäin hyvin ja testissä ollut roolituskin näytti toimivan. Nuorempi osasto oli tehokkaalla päällä jälleen, mutta hattua täytyy nostaa myös esimerkiksi pakkiparille Lojander-Lamminpää, joka yllätti valmennuksen todella positiivisesti! Myös maalivahtitandemimme oli hyvällä pelipäällä, vaikka molemmat pelit olivat todella vaikeita.

Pari komeaa ja ennen kaikkea vapauttavaa ja helpottavaa voittoa saatiin siis raavittua, ja toisena tärkeänä asiana myös maalinteko kulkierittäin hyvin; kahteen peliin iskettiin nimittäin 16 maalia, kun kuuden aikaisemman sarjapelin saldo oli yhteensä 18, rentous siis löytyi! Myös sarjataulukossa noustiin jo sarjan keskivaiheille, joten tästä on hyvä jatkaa.

Tilastot (lähinnä sarjataulukot ja tulokset siis, koska pörssit ei tunnu päivittyvän!) löydät tästä.

Nyt pidetään sitten yksi viikonloppu vapaata ja lähdetään seuraavan kerran pisteiden metsästykseen 4.2. Ylöjärven liikuntakeskukselle. Silloin vastaan asettuvat vielä meille tuntemattomat vastustajat KaPa-65 sekä Karhukopla, jotka kohdataan sitten myös sarjan päätöspeleissä 4.3. Näin siis KaPa ja KaKo saavat vielä kokea, mitä hirvirytke parhaimmillaan on, sillä Ulvilan pelien osoittamalla tiellä aiotaan loppukausi myös jatkaa!

- JK -